Työmiehen ei pitäisi palkkaansa ansaita

trevithick_engine

1804, Iso-Britannia.

Keksijä Francis Trevithick on nero. Hän on nero, sillä hän on juuri esitellyt ensimmäisen raiteilla kulkevan höyryveturin. Tämä tieteen huikea virstanpylväs vetää 10 tonnia kivihiiltä 3,9 kilometrin tuntivauhdilla kaivoksiin.

Francis on pystynyt siihen, mihin todella moni pyrkii: hän on keksinyt modernille tekniikalle käyttötarkoituksen. Höyryveturi tulee mullistamaan maailman.

Samaan aikaan samassa maassa toinen tiedemies raapustelee paperille koukeroita, joista ensimmäinen konkreettinen hyöty syntyy vasta 134 vuotta myöhemmin vuonna 1938.

Tämä toinen tiedemies on John Dalton ja hän on juuri kehittämässä modernia atomiteoriaa.

Raha maailmaa pyörittää

Vajaa viikko sitten professori Alf Rehn ärähti Facebookissa aiheesta opintotuki.

screen-shot-2016-10-04-at-23-43-52

Rehn sai nopeasti ulostulolleen reilut 14 000 tykkäystä ja parituhatta jakoa. Ja miksipä ei? Yleissivistyksen ja opiskelijoiden kannattaminen on hyvinkin suosittua puuhaa. Mutta koska jokaisella teesillä on antiteesi, heräsi myös tässä blogissa aiemminkin mainittu Liberan toiminnanjohtaja VTT Heikki Pursiainen. Hän kirjoitti, kuinka professori sai liian helposti 14 000 tykkäystä.

Pursiainen kirjoittaa näin:

”On siis päivänselvää, että tulonjakomielessä julkisen rahan antaminen Rehnille ja hänen rikkaille ystävilleen on täysin järjetöntä. Koska lähes kaikki muut veronmaksajat ovat heitä köyhempiä, kysymyksessä on varallisuuden siirto köyhemmiltä rikkaille.

Tähän ei vaikuta se, että Rehnin ja tämän ystävien opiskeluaikaiset tulot olivat nykyistä alhaisemmat. Tuleva rikas voi hoitaa väliaikaisen pienituloisuuden lainalla. Sitä varten lainamarkkinat ovat olemassa.

Rehn myös korostaa, miten pieni opintotuki oli verrattuna hänen ja hänen ystäväpiirinsä nykyiseen tulotasoon. Pelkästään heidän maksamansa verot ovat moninkertaisia nostettuun tukeen verrattuna. Mutta tämä luonnollisesti tarkoittaa, ettei opintotuella ole voinut olla merkittäviä kannustinvaikutuksia Rehnin ja tämän ystävien kohdalla. Kukaan heistä olisi tuskin jättänyt erittäin korkean tulotason tuottavan koulutuksen hankkimatta, vaikka olisi joutunut lainaamaan tuleviin tuloihin nähden mitättömät opiskelurahat ilmaisen opintotuen sijasta.”

Pursiainen kirjoittaa, kuten tavallista, siitä kuinka jokainen voi valita itselleen vaurastumisen tien ja tämä tarkoittaa sitä, että opiskelurahojen lainaaminen on hyvä ja kestävä ajatus. Hän puhuu siitä, kuinka opiskelu on tie korkeaan tulotasoon.

Tähän keskusteluun liittyy myös Pursiaisen aiemmin toteama ajatus:

”Tietenkin ihmisiä pitää ohjata hankkimaan tutkintoja, jotka ovat mahdollisimman arvokkaita. Nykyjärjestelmän perverssein piirre on juuri se, että se mahdollistaa tyhmien tutkintojen hankkimisen, koska opiskelija ei kohtaa koulutuksen kustannusta. Ei ole mitään järkeä kannustaa ihmisiä aloille, joissa elintaso on huono ja työttömyysriski suuri.”

Pursiaisen ajatus on hyvin vaarallinen. Se nimittäin antaa ymmärtää, että tietäisimme juuri nyt mikä tulevaisuudessa on tarpeen.

Pursiaisen maailmassa John Daltonia oltaisiin rankaistu atomiteorian pohdinnasta ja sen sijaan usutettu kehittämään parempaa höyrykonetta.

city-art-steampunk-9hs4

Ja millaisessa maailmassa eläisimmekään.

 

Robotti vie sinunkin työsi ja se on hyvä juttu se

Viime vuosien aikoina olemme nähneet demoja roboteista, jotka muuraavat seiniä, rakentavat taloja ja jopa opettavat toisiaan. Tehtaat muuttuvat tehokkaammiksi ja paremmin toimiviksi, kun niistä otetaan pois ihmiset, jotka rutinoituessaan tylsistyvät ja tylsistyessään mokaavat. 15-minuuttinen lyhytelokuva Humans Need Not Apply kertoo meille roboteista:

Samaan aikaan HS on kirjoittanut itseajavista autoista ja siitä, kuinka rekkakuski ilmoittaa, että robottien tuominen teille on humpuukihommaa.

Totta kai rekkakuski sanoo näin. Hänet aiotaan korvata robotilla. Hänen työnsä ei ole uniikkia. Hän on syrjäytettävissä.

Se on paha juttu, koska rekkakuskin elanto on kiinni hänen työssään. Rekkakuskin on siis pakko uskoa siihen, että hän on korvaamaton, sillä vaihtoehto olisi mahdoton. Mikäli hän on korvattavissa, hän ei tiedä mitä tekee.

Tämä on se työ jonka hän osaa ja työstä hän saa sen elannon, jolla hän ruokkii perheensä. Jos vanhempi on korvattavissa, mitä lapset syövät?

Tässä on ongelmamme.

Ongelmamme on se, että yhteiskuntamme pitää työtä elannon vastikkeena.

Kun yritys laskee, että on tehokkaampaa automatisoida toimintonsa ja antaa kenkää vanhalle porukalle, liitot nousevat jaloilleen. Ei siksi, etteikö yrityksen uusi tapa olisi kaikin puolin parempi ja lopettaisi typerän työn tekemistä. Vaan siksi, että yritys koskee siihen keinoon, jolla ihmiset pysyvät elossa.

Puhumme siitä kuinka ”työmies on palkkansa ansainnut” ja ”kova työ palkitsee” puhuen yleensä työstä, joka on jotenkin ankeaa ja vastenmielistä. Puhumme kuntouttavasta työtoiminnasta, jossa ihmisille keksitään hommia, joita ei oikeasti tarvitsisi tehdä, jotta meidän ei tarvitsisi jakaa ”vastikkeetonta” rahaa.

Teepä huviksesi testi: käy etsimässä kuka tahansa eläkkeellä oleva henkilö ja kysy, oliko hänellä työuransa aikana kivaa töissä. Veikkaan, että semmoinen rapsakka 80% vastaa että ”no ei siellä kivaa ollut mutta töitä piti tehdä”.

Jos me jatkamme samaan malliin, niin jäämme historiaan sukupolvena, joka ei kehittänyt työolojaan millään tavalla. Vähän semmoinen väliinjäävien vellihousujen sakki.

Edelliset ovat sentään yrittäneet. Pyörä keksittiin, jotta taakkojen siirtäminen ei olisi niin pirun työlästä. Kirjoitustaidolla taas saatiin edellisten ajatukset talteen, ettei uusien sukupolvien tarvinnut aloittaa ihan tyhjästä.

Mitä ihmeen järkeä tässä kovan työn ihannoimisessa oikein on? Miksi me tekisimme työtä, jota meidän ei oikeasti tarvitsisi tehdä? Miksemme me automatisoi niitä juttuja, mitä voimme? Ja miksi meidän pitää maksaa ihmisille palkkaa siitä, että ne ovat siinä prosessissa välissä?

Eikö meidän ennemmin kannattaisi maksaa siitä, etteivät mene tölvimään sinne väliin ja pilaamaan tehokasta ja hyvää prosessia?

trench_digger

”Tuosta ojasta jotenkin puuttuu se käsityön meininki. Olisin kaivannut sellaista boutique-ojaa.”

 

Minusta tulee isona paloauto

Kun lapselta käy kysymässä, mikä hänestä tulee isona, harvempi muksuista vastaa että hänestä tulee Senior Vice Assistant Development Architect. Ei. Meistä tulee poliiseja, palomiehiä, uutistenlukijoita, astronautteja tai vaikka tiedemiehiä. Meillä on olemassa jonkinlainen polttava halu tehdä jotain.

Sitten päästään opiskelemaan ja päähän tarttuu ajatus, että pitäisi varmaan hankkia ammatti, jolla voi elättää itsensä ja perheensä. Ehkä se tarttuu siitä yhdestä Maija Vilkkumaan Totuutta ja tehtävää -kappaleen säkeistöstä:

Vaalea tyttö naurahtaa
sua ohimennen koskettaa
kun sanon etten koskaan tahdo päivätyötä
se sanoo: vuodet vähenee
varo ettei kaikki ohi mee
unelmat ei ketään joka päivä syötä

Ja niin meistä tulee Maailman Aikuisimpia Miehiä ja Naisia, uudistaloghettojen pomppulinnojen valtiaita. Me ostamme kuomukärryt ja käymme J-P:n kanssa lounaalla ja pohdimme että koska projekti saadaan tuotantoon ja koska saadaan asiakasrajapintayhteydet kuntoon.

bd79080-chanel-vintage-diamond-stitched-lambskin-flap-waist-chain-belt-bag-navy-0

”Hankin vaimolle Chanelin vyölaukun joululahjaksi. Se on paitsi glamoröösi myös tosi järkevä ja turvallinen!”

Ja se on ihan kivaa. Kuukausiliksa on kiva. Vapaat viikonloput ovat kivoja. Itseään voi toteuttaa monella tavalla. Mutta 37,5 tuntia viikostamme me vietämme tehden asiaa, jolle emme oikeasti omistaudu. (Yritän kyllä kovasti tehdä työstäni sellaista, että se olisi inspiroivaa.)

Ja se on heikkipursiaisten syytä. Se tulee siitä, että me mieluusti valitsemme sen varman ja turvallisen tien. Meistä tulee höyrykonerakentajia, koska me emme uskalla pohtia sitä atomiteoriaa. Koska saattaa olla, ettei siitä olekaan hyötyä. Ainakaan meidän elinaikanamme. Tietysti voi käydä myös niin, että intohimosta on kaupallista hyötyä nytkin. Silloin ihmiset yleensä rikastuvat, mutta ovat myös koko ajan töissä. Eivät siksi, että heidän olisi pakko. Vaan siksi, että he tahtovat.

Haluaisin tässä kohtaa kysyä kysymyksen.

Kuinka hiton paljon kehitysresursseja tämäkin ihmiskunta tuhlaa siihen, että sen jäsenet etsivät turvallisia asioita sen sijaan, että voisivat keskittyä niihin asioihin, joihin heillä on intohimo?

Ja siksi on vaarallista antaa ihmisille lainaa tuen sijasta. Se nimittäin ohjaa ihmisten opiskelutottumuksia siihen mikä hyödyttää heitä nyt eikä maailmaa myöhemmin. Se ohjaa ihmiset opiskelemaan asioita, joista heillä saattaa olla melko yhdentekevä olo. 

Harvempi henkilö tekee läpimurtoja kädenlämpöisellä alalla.

Entä jos elanto olisi varma? Entä jos siihen ei vaadittaisi työtä? Ainakaan sitä keksittyä ja vaadittua? Eikö ole niin, että se englantilaisen filologian tutkiminen on verrattoman paljon hyödyllisempää työtä jos se hyödyttää edes muutamaa henkilöä kuin jos vertaamme sitä sellaiseen keksittyyn crapweasel-hommaan, jonka ainoa tehtävä on aiheuttaa ärsytystä, jottei tuen jakaminen ole ”vastikkeetonta”?

Kun ihminen keskittyy asiaan, johon hänellä todella on intohimo, hän saa aikaan todella paljon. Onko meillä tosiaan varaa antaa sellainen voimavara pois?


Tähän loppuun haluaisin vielä siteerata näyttelijä Jim Carreyta, joka puhui aikanaan Maharishin yliopistosta valmistuneille:

”My father could have been a great comedian, but he didn’t believe that was possible for him. So, he made a conservative choice and instead he got a job as an accountant.

When I was 12 years old, he was let go from that safe job. Our family had to do whatever we could to survive.

I learned many great lessons from my father, not the least of which is that you can fail at what you don’t want, so you might as well take a chance on doing what you love.”

Koska miksipä ei.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s